Ravitsemuspassi
 
 
 

5.3 Suomalaisten keskeisimmät terveyshaasteet

Hyvä ravinto lisää terveyttä. Joukkoruokailua järjestävänä tahona ruokapalvelut ovat avainasemassa terveyden edistämisessä. Tarjoamalla ravitsemussuositusten mukaista ruokaa kaikissa ruokapalveluyksiköissä kaikille väestö- ja ikäryhmille, vaikutetaan joka päivä miljoonien suomalaisten terveyteen.



Kansansairaudet ovat sidoksissa elintapoihin.
Riskitekijöiden, kuten kolesteroliarvojen pieneneminen on vähentänyt sairastuvuutta ja kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin, jotka ovat suomalaisten suurin kansanterveysongelma. Hyvästä kehityksestä huolimatta sydän- ja verisuonitaudit ovat yhä väestön yleisin kuolinsyy: osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet. Myös tyypin 2 diabeteksen ja erilaisten syöpien sairastavuus kasvaa väestössä.

Merkittävin sydän- ja verisuonitautien sekä muiden keskeisten kansansairauksien riskiä kasvattava tekijä on lihavuus. Yli puolet suomalaisista aikuisista on vähintään ylipainoisia ja joka viides voidaan luokitella lihavaksi. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten lihavuus on hieman keskitasoa yleisempää, ja yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Myös lasten ylipainoisuus on lähes kolminkertaistunut neljän viime vuosikymmenen aikana. Väestön lihomisen taustalla on energian liikasaanti suhteessa kulutuksen vähyyteen. Yksittäisten ihmisten kohdalla alttius lihomiseen vaihtelee ja on osittain perimän säätelemää.

Myös allergiat yleistyvät jatkuvasti. Allergisten oireiden yleistymisen syitä ei tarkalleen tiedetä, mutta mahdollisesti muutokset muun muassa elintavoissa ja ravitsemuksessa vaikuttavat allergioiden syntyyn.



Terveyden perusta luodaan lapsuudessa.
Monet sairaudet ilmenevät usein vasta keski-iässä tai sen jälkeen, mutta esimerkiksi sepelvaltimotautiin johtava tapahtumaketju alkaa jo lapsuudessa. Siten terveellisten elintapojen omaksuminen varhain koti-, päiväkoti- ja kouluruokailussa on tärkeää. Lapsuudessa omaksuttujen elintapojen ylläpitäminen on myös selvästi helpompaa kuin elintapojen muuttaminen aikuisiällä.

 

Lapsuuden terveelliset ruokavalinnat ehkäisevät sydänsairauksia
Sepelvaltimotaudin taustoja kartoittavissa suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että jo lapsuudessa voi tapahtua verenpaine- ja kolesterolimuutoksia, jotka ovat yhteydessä aikuisiässä puhkeaviin sydän- ja verisuonisairauksiin. Lapsuudessa omaksuttujen terveellisten ravinto- ja elintottumusten, kuten vähän kolesterolia ja kovaa rasvaa sisältävän ruokavalion, on havaittu pienentävän huomattavasti sairastumisriskiä.


(Kuva: Sydänliitto)

 


 

 

 

(Kuva: Sydänliitto)

 

Lisätiedonnälkään:

LASERI ja STRIP

LASERI eli lasten sepelvaltimotaudin riskitekijätutkimus alkoi vuonna 1980, jolloin sen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui yli 3 500 lasta ja nuorta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen. Tutkimushenkilöjen seurannoista viimeisin oli vuonna 2011.

Lue lisää LASERIsta


STRIP eli sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti pikkulapsilla alkoi vuonna 1990, jolloin projektissa aloitti reilu tuhat seitsemän kuukauden ikäistä lasta perheineen. Puolet perheistä kuului seurantaryhmään ja puolet neuvontaryhmään, joka on saanut ohjausta ruokavalion rasvojen laadun parantamiseen.


Lue lisää STRIPistä